Yksi sellainen legenda on John McLaughlin, joka perusti toisen näistä, kulttimaineeseen nousseista yhtyeistä, Mahavishnun.
Tänä vuonna 70-vuotisjuhliaan viettävä, sähkökitaran taituri, McLaughlin on verevässä iskussa edelleen. Siitä saimme oivan näytteen, kun herra esiintyi Barbicanin isossa salissa täydelle katsomolle tämänvuotisten Lontoon Jazz festivaalien yhtenä monista suurista tähdistä. Hänen nykyinen yhtyeensä John McLaughlin & The 4th Dimension koostuu loistavista soittajista Gary Husband, Etienne M’Bappe ja Ranjid Barot.
Juhlavuoden kunniaksi lokakuussa ilmestynyt Now Here This albumi on mclaughlinismia tyypillisimmillään. Viidessä vuosikymmenessä ei tavallaan ole tapahtunut suurta muutosta, entinen jazzin ja progressiivisen rockin yhteiselämä jatkuu ja voi hyvin, silti se jaksaa kiinnostaa. Todennäköisesti hänen loihtima kitarasoundi kietoutuu tiukasti jonkin aivolohkon hienoja aistimuksia tuottavaan solukkoon. Hiukan särmikkään rosoisesta, mutta puhtaasta ärsykkeestä syttyy avaruudellisen laajuuden ja samalla maanläheisyyden mielihyvän lamppu. Yhtye kaivoi esille kaiken mahdollisen ärsykkeen taitavasti ja energisen pauhaavasti, riivaajan tulikuumalla keitoksella ilman turhia muodollisuuksia tai yleisön huudatteluja. Niitä ei tarvittu, sillä kuulija saattoi aistia tuloksen ilman “hätähuutoja”.
Trancefusion uudelta levyltä oli aloituskappale, sitä seurasi pari vanhempaa kappaletta, joista Hijacked kulki ilmeisesti sen verran lujaa, että rumpali Ranjid Barot sai hajotettua bassorummun polkimen ja siihen meni hetki ennen kuin se saatiin jotenkin kasattua, sillä varapoljinta ei kuulemma ollut heti saatavilla. Tähän väliin John ohjelmoi järjestystä siten, että balladi Light At The Edge Of The World kuultiin tähän väliin rauhoittamaan tilannetta. Vakuuttavan hienotunteinen ja tyylikäs hidastelu sai muistojen pyramidin nousemaan kohti taivasta.
Gary Husband tulitti pianon ja syntetisaattorin yhteisvoimin valtavan tanakat tausta ja siirtyi myös lavalla olleen toisen rumpusetin kimppuun kappaleessa Call and Answer ja yltyi tykittämään aivan hillittömän rumpusoolon. Kamerunista kotoisin oleva Etienne M’Babbe tuntui olevan sähköbasson ruudikas runttaaja, sen verran tyrnevä kumu ja jytinä syntyi hänen hehkuttaessaan bassoaan.
{youtube}NKGUK2jnUUc{/youtube}
